Suunnistaminen on ollut tärkeimpiä avuja aina, niin ruuan hankinnassa aikojen alussa, kuin myös ihmisen laajentaessaan elinpiiriään. Jo vauvat ryömiessään oppivat kotona suunnistamaan. Suunnistusta pidetään yhä tärkeänä kansalaistaitona. Vaikka tekniikka on kehittynyt huimasti, sekin voi joskus pettää. Kun kartta ja kompassi on mukana, kauempaakin löytää takaisin.
Suunnistus harrastuksena ja kilpailulajina tuli mahdolliseksi kun karttoja alettiin valmistaa. Alkuun kartat olivat hyvin suurpiirteisiä ja painojälki myös huonoa – yleensä mustavalkoisia kopioita. Suuri harppaus oli, kun 50-60-luvulla valmistui värillinen peruskartta koko Suomesta. Mittakaava yleensä 1:20 000. Mutta tämäkään ei enää suunnistajia tyydyttänyt, vaan alettiin valmistaa suunnistuksen erikoiskarttoja. Tarkkuus oli jo sitä luokkaa, että jopa metrin korkuiset kivet merkittiin karttaan. Mittakaava alkuun oli 1:15 000, nyt suurin osa kartoista on 1:10 000. Pääosan suunnistuskartoista tekee nykyään ammattilainen. Viitasaarelle on tehty useita suunnistuskarttoja, viimeksi Isoahon maastoon. Vanhoja pyritään ajanmukaistamaan resurssien mukaan. Kartoitusta tehdään Viitasaarella sekä tilaustöinä että seuran jäsenten toimesta.
Suunnistus harrastuksena
Suunnistusta on neljää eri lajia: suunnistus, pyöräsuunnistus, hiihtosuunnistus ja tarkkuussuunnistus. Nimet kertovat jo aika paljon mistä on kysymys. Jalkaisin sulan aikaan maastossa tapahtuvaa sanotaan pelkästään suunnistukseksi. Tarkkuussuunnistusta voi harrastaa vaikka rollaattorilla tai pyörätuolilla. Tärkeintä on ympäristön havainnointi, ja maastosta löytyvien kiintopisteiden vertaaminen karttaan. Siksi aloittelijan kannattaa suunnistaa ensin kävellen.
Viitasaarella suunnistusta on harrastettu vuosikymmeniä, ensin Viitasaaren Viestin toimesta, ja vuodesta 1979 Viitasaaren Suunnan järjestämänä. Keväällä on vapun tienoilla aloitettu viikottaiset ns. kuntorastit. Niissä on yleensä 3-4 erimittaista ja vaativuudeltaan erilaista taitoja vaativaa rataa. Jokainen voi osallistua oman kykynsä ja halunsa mukaan, eikä tarvitse mennä kuten kilpailuissa. Jokaisen rastin löytäminen on elämys, olipa kuinka kokenut hyvänsä. Jos haluaa kilpailla, sarjoja on 8-vuotiaista aina 85-vuotiaisiin.
Lähes joka kesä on järjestetty myös lasten ja nuorten suunnistuskoulu, milloin Oravapolkukouluna, nyt Hippokouluna. Aktiivisinta toiminta oli 80-90-luvun vaihteessa, kun toimintaa järjestettiin useammalla koululla, ja osallistujia oli yli sata. Suunnistusleirejä on myös järjestetty, osa oman seuran toimesta, ja osa yhdessä Kruunupyyläisen IK Kronanin kanssa. Ne ovat olleet hienoja tapahtumia, joissa on saatu uusia ystäviä. Vuonna 1990 pääkaupunkiseudulla oli Suurkisat, ja suunnistajat majoittuivat Vihdin Nummelassa. Siellä viisulaiset olivat toiseksi suurin ryhmä 49 hengen voimin.
Suunnistuskilpailut
Viitasaaren Viesti alkoi aikoinaan järjestää naapuripitäjien seurojen kanssa Sisä-Suomen Rastipäivät vuorovuosin. ViiSu jatkoi viime vuosiin asti tätä perinnettä. Nyt korona ja osallistujien vähyys on ainakin toistaiseksi pistänyt nämä kisat tauolle ViiSun toiminnasta. Lisäksi on järjestetty muita kisoja, kuten aluemestaruuskilpailuja, kansainväliset Pohjola Games -hiihtosuunnistukset Viitajärvellä vuonna 1991, sekä pitkien matkojen SM-kisat vuonna 1994 Ruupossa yli 1200 kilpailijalle.
Rastiviikot ovat mukavia tapahtumia. Siellä osallistujia on tuhansia. Suomessa järjestetään kaksi rastiviikkoa heinäkuulla: Kainuun rastiviikko Kainuussa, ja Fin5-rastiviikko vuorotellen eri puolella suomea. Samalla voi harrastaa matkailua ja viettää lomaa. Kainuun Rastiviikolla meitä oli vuonna 1996 Sotkamon Tuhkakylällä 76 lasta ja aikuista.
Jukolan viestiä sanotaan suunnistajien jouluksi, vaikka se järjestetään viikkoa ennen juhannusta; onhan se maailman suurin suunnistusviesti. Osallistujaennätys tehtiin ennen korona-aikaa eli Kangasalla 2019. Siellä oli 1950 seitsenjäsenistä mies- tai sekajoukkuetta ja 1652 nelijäsenistä Venla-naisjoukkuetta. Jukolassa ensikertalainenkin saa suunnistaa maailman huippujen kanssa. Osallistujia on ympäri maapallon. Venlat suunnistavat lauantaina iltapäivällä, Jukolan viesti on yöllä ja aamulla. Viitasaaren Suunnalla on ollut joka vuosi joukkueita mukana, parhaimmillaan 3 molemmissa. Suurin osa suunnistajista majoittuu teltassa. Ja kun kisat päättyvät, maasta ei löydy roskan roskaa! Jukolasta ja suunnistuksesta on tullut myös suosittu tv-laji, kun kilpailijoilla nykyisin on gps-seurantalaitteet, ja heidän reittejään on helppo seurata kartalta suorassa lähetyksessä.
Suunnistusta pidetään viimeisimpänä ns. amatöörilajina. Palkinnot ovat hyvin vaatimattomia. Voi sanoa että se on elämäntapa. Siitä huolimatta kilpailu on kova huipulla. Niin kuin monessa muussakin yhteisössä, myös ViiSussa tarvittaisiin uusia harrastajia ja toimijoita. Tulkaa rohkeasti mukaan, jokaisen omien voimavarojen ja kiinnostuksen mukaan! Meillä on seinät leveällä ja katto korkealla!